Friesian Finland - Friisiläishevonen Sil Van De Stroeve Hoeve

Valmennusta tarjolla

26.2.2010

Soile Kokko on tulossa valmentamaan Keski-Suomeen 13-14.3.2010.

Tunti mahdollisuuksia:

• Ryhmätunti 4-5 ratsukkoa 23 € / tunti / ratsukko.
• Ryhmätunti 3 ratsukkoa 25 € / tunti / ratsukko.
• Ryhmätunti 2 ratsukkoa 35 € / tunti / ratsukko.
• Yksityistunti 50 € / tunti.

+ matkakulut

Ilmoittautumiset ja kyselyt:

Riikka Laaksonen, 040 7260399 tai riikka.laaksonen@pp.inet.fi

Sälli huhkii töitä

26.2.2010

Kuluva vuosi on siis alkanut ratsastuksellisesti poikkeuksellisen runsaana. Nyt on takana 2 Soilen kurssia ja hyvältä tuntuu... Sällikin on samaa mieltä> paitsi niinä päivinä, kun keskustellaan johtajuudesta ja juoksennellaan peräkanaa pitkin tarhaa. Ei ole mukavaa sellainen, ei. Sällin kanssa harjoitellaan suoruutta ja tahtia ja sitten toisinpäin. Symmetriaa, eteenpäinpyrkimystä, asennetta. Ratsastuksen perusjuttuja vai pitäisikö sanoa peruspilareita :)

Miku on toiminut äipän opettajana kevennysharjoittelussa (kyllä, opettelen ensin keventämään). Opettelen myös käsien oikeaa asentoa, herkkyyttä ja sitä asennetta. Ja Podhajsky on ollut taas iltalukemistossa ahkeraan. On vaan tuo käännöstyö näinkin taitavalle englannin taitajalle hetkittäin hyvin tuskallista. Mennään vaikka läpi harmaan kiven (tai sitten hakataan päätä seinään).

Reino herrakin on sitten aloittanut aktiiviuran. Ja jalan turvottelulle löytyi syy; luupiikki, joka hankaa pinnallista koukistajajännettä. Eli niin kuin alunpitäen epäiltiin, potkuvamma. Myös puikkoluun päässä näkyy "lontto". Nyt pitäisi tehdä sen verran töitä, jotta nähdään alkaako reagoida lisääntyneeseen liikuntaan. Ontunut Nökö ei ole koko aikana eikä taivutuskokeisiin reagoinut, toivottavasti jatketaan samalla mallilla. Tai sitten leikataan. Jää nähtäväksi. Mutta hiljakseen on jästipään harjoitusmäärää nostettu, nyt selästä työstetään kahdesti viikossa noin 10-20 min kerrallaan, lisäksi juoksutusta. Kärryt edelleen telakalla, mutta silat on sentään jo puoliksi valmiit, rintaremmi korjattavana, vatsavyö korjattu ja aisalenkit+remmi on tarkoitus hakea viikonlopun aikana. Vielä me ajamaan päästään. Ensi viikko olisi tarkoitus lomailla (lue: kotityötä vuorotta), tiedä vaikka kärryt kuntoutuisi sinä aikana. Tosin varustetilan katto odottaa edelleenvanereitaan, tekijä puolestaan odottaa keväisiä päiviä.

Vuosi vaihtui ja raketit räiskyi

01.01.2010

Mikä aiheutti vähäistä ja turhaa huolta. Kaikki hevoset suhtautuivat kovin asiallisesti, Sälli kaikista lunkimmin. Eemeli-koiralle rakettikokemus oli ensimmäinen, tämän aamuista väsymystä lukuunottamatta Emppukin suhtautui raketteihin hyvin. Oli tietysti raukka vahtinut pauketta koko yön... Päivitykset on taas pitkissä kantimissa, sanovat kuitenkin jotta parempi myöhään kuin ei milloinkaan... Kesäkuun jälkeen on tapahtunut jonkin verran, esimerkiksi uusi hippo on muuttanut meille. Mikko, Classic Mix, on 19v lämminverinen, hienosti nuorena poikana rahaakin juossut ja viimeiset 10v. ratsastuskäytössä ollut ruunan luppana. Rakastaa suuresti kaikkia hoitotoimenpiteitä ja on säpäkkä ratsastaa. Mikko ei hurmaa komeudellaan, mutta vahvasti hoitomyönteinen ja välillä vähän hölmökin luonne korvaa kaikki ulkonäköpuutteet. Mikolla ratsastaminen onkin sitten jotain ihan muuta kuin Sällin selässä köröttely. Säpäkkyyttä, herkkyyttä, isoja pukkeja, erilaisia slippejä ja piruetteja löytyy, jos vain sattuu olemaan sellainen päivä. Toisaalta Susannakin ratsastelee kentällä ihan täyttä päätä, eli ei ihan mahdoton otus. Maastoilu onkin sitten asia erikseen... vanhalle monte-treenarille Mikolta maastossa löytyvä mahtava Vermo-hornet vaihde on oikeastaan aika mukavaa ajankulua. Esteitäkin on kokeiltu, ihan hyvällä menestyksellä. Hurja tyyli ja suuri into on mukava yhdistelmä, valitettavasti etujalat on jo sen verran ikääntyneet, ettei kovin raaski hypätä.

Sällillä oli ensimmäinen valmennustunti keskiviikkona. Epäsuoraa tahkottiin urakalla läpi ja alkoihan se lopulta onnistua. Kiitoksia vaan Rouva Dunsmuirille, mukavaa oli vaikka palelti niin pirusti. Tulevana lauantaina ja sunnuntaina jatketaan sitten Soile Kokon opissa Ekosen tallilla Puuppolassa. Siitä lisää sitten kun on kertomista. Eli kovasti klassiseen suuntaan kallistaa. Tarkoitus olisi jonkunlainen Centered Riding kurssikin käydä jossain välissä, kunhan sattuu sopivaan ajankohtaan ja sopivalle etäisyydelle. Muuten on koulutus edennyt ihan mukavasti ja "suunnitelmien" mukaisesti. Hiljaa hyvää tulee. Pojat lomaili kesäkuukaudet syyskuun loppuun asti, minkä jälkeen on pikku hiljaa aloiteltua oikeata ratsun elämää tahtiin 2-3 ratsastustyöpäivää viikossa, lisäksi välillä jotain pientä, irtohypytystä tai juoksutusta muistin virkistämiseksi, ohjasajoa ja maastakäsin työskentelyä olisi myös tarkoitus ottaa takaisin ohjelmaan. Näyttää riittävän tämä työmäärä pojalle ihan hyvin, jää vielä vähän virtaa temmeltää Reinon kanssa.

Ja Eino-Reino taas... aloitti kärryttely uran hienosti. 4 kertaa ajettiin ja nyt on aisat sellaisessa solmussa että alta pois kivet ja kävyt. Isohko ilopukki ensimmäisellä ravipätkällä, jalka aisan väärälle puolelle ja sitten kynnettiin tietä, ojaa, tietä, ojaa kunnes lopulta poni päätti lähteä metsään ja kuljettaja poistui omatoimisesti kärrystä vielä ehjänä. Kärryt ja osa valjaista olikin heti ensimmäisten puiden välissä, poni löytyi hikisenä ja vertavuotavana muutaman sadan metrin päästä kesälaitumelta. Loppujen lopuksi, Reinolla ainoastaan pintahaavoja jaloissa ja henkisiä mustelmia, kyytiläisillä ei sanottavia vaurioita (paitsi niitä henkisiä) ja rikkontuneet silat sekä kärryt. Vähällä päästiin. Noh, kärryttelyt on nyt paitsiossa siihen asti kun vermeet saada korjailtua (eli kirjoittaja priorisoi varallisuuttaan siihen suuntaan...) ja jatketaan sitten ratsuilulla. Selässä on nyt käyty kymmenkunta kertaa ja juoksutusta opiskeltu jonkun verran. Nyt olisi tarkoitus sitten jatkaa selästä käsin kerran viikossa, samalla tavoin kuin Sällin kanssa aikoinaan.

Lantaa ja laidunelämää

14.06.2009

Hipot pääsivät tuoreen ruohon makuun viikko sitten. Ja jos en olisi täysin vakuuttunut että molemmat hipposet edustavat urossukupuolta, epäilisin pitkälle edennyttä tiineyttä. Sälli-herra on kerännyt vararavintoa mukavasti säkään, kylkiin ja lautasille. Vaan onhan se huomattavasti miellyttävämpää ratsastaa villinä ja vapaana auringonlaskuun harjat hulmuten ilman satulaa. Jos vielä joskus ehdimme sellaista tekemään... Tosin kaikkien miljoonien pikku öttiäisten saattelemana herrat vaikuttavat saavan kohtuullisesti liikuntaa laitumella, vaikka pikiöljyä onkin läärätty hyvin aktiivisesti. Ja kyllä iso tila houkuttaa nuoria poikia kirmailemaan ihan ilman ötököitäkin.

Ja jos pikku ötökäistä ei ole riittävästi vastusta, niin laitetaan kehiin karhu, metsän kuningas! Todellisuudessa alkoi hymy hyytyä kun seuraili nallen jälkiä, joka yön hiljaisina tunteina oli tullut tiluksillemme vaanimaan poloisia hevosia ja heidän palvelijakaartiaan. Mitä ilmeisemmin on poistunut otso alueelta, mutta harkitsen edelleen vakaasti pitkäpiippuista ja suurta pakastinta. Olivat hevosraukat juosseet yön aikana itsensä hiestä läpimäräksi.

Projektia toisen perään on tullut toteutettua ja uusia suunnitellaan vaikkei entisetkään ole vielä valmistuneet. Hevosten "paikat" alkavat olla pieniä viilauksia vaille valmiita. Kentän aita odottaa toista tervakerrosta pintaansa ja talvitarhan aitaa on siirrettävä hieman. (Joku pölvästi kun oli laittanut aidan kulkemaan naapurin mailla. Muutamasta metristä tosin kyse, eikä naapuria kuulema haittaa, mutta ne periaatteet.) Ja talvitarhasta lannan kärräys on "hieman" vaiheessa. Onhan se hehtaarin kokoinen metsätarha varsin mukava ajatus ja hipotkin ovat viihtyneet loistavasti, mutta ei sieltä kukaan hullu ala kaikkea sontaa kärräämään pois. Ei vaan yksinkertaisesti ei. EI. Pahimmat kasat viedään istutuksille kasvualustaksi (juu, aivan on sopivaa ihan sellaisenaan, ei tarvitse odottaa palamista, kun on ihan 100% sitä itseään) ja loput jääkööt maatumaan. Ja esteitäkin on rakenneltu jonkun verran, mutta pieni lisä ei olisi pahitteeksi.

Saa nähdä kuinka meidän Keuringin käy. Alustavasti jo ilmoittauduttiin, mutta nyt näyttäisi pahasti siltä, että tulee aikataulu ongelma. Jääpi nähtäväksi se asia.

Talvi tuli

26.11.2008

Syksy oli ja meni, kurakelejä riitti. Onneksi tuli lunta ja hieman pakkasta, loppui se tarhan liejussa luistelu. Ja Reino-herrakin pääsee ylimääräisestä painolastista maanantaina, kun napsaistaan nuo kivekset poies. Jahka meno sitten rauhoittuu. Aikamoista hulinaa onkin pojilla ollut, koko ajan kahdella jalalla kumpainenkin. Hurjan näköistä touhua, mutta pojat on poikia...

Sälli-herra on edelleen saanut jatkaa lähes täyttä lomailua, kun olen itse ollut selkäni kanssa niin huonossa kunnossa. Susanna on muutaman kerran ratsastanut syksyn aikana, Sanni ja Simo käyneet testaamassa uuden kentän ja itse sitten parin viikon välein kokeillut josko ratsiminen onnistuisi. Eipä vaan onnistu, ei. Ja kyllä ärsyttää. Mutta ehkä vielä jonain päivänä... Nyt olen sentään ollut kolme vuoroa töissä ja vaikuttaisi vointi kohtuulliselta.

Kenttä tosiaan saatiin valmiiksi tässä kuussa, aidat tosin jäi tervaamatta, mutta ehtiihän sitä keväällä. Pääasia, että on se kenttä. Ja että huusholliin tulee vettä. Se kun lakkasi tulemasta, kun kaivinkone rysäytti vesiputken poikki. Suuremmilta vahingoilta onneksi vältyttiin, vaikka olisihan tuokin saanut jäädä tapahtumatta. Eli irtojuoksutuslinjalla on tässä oltu hetken aikaa ja pojat senkun nauttii. Reinoa ei tosin liinassa ole varsinaisesti juoksutettukaan vielä, on saanut rauhassa kasvaa ja komistua. Karvankasvu onkin ollut aika mahtavaa, Reino on pörröinen pallukka ja Sälli taasen karkeakarvainen porkkanannoutaja.

Uusi koti, uudet kujeet

9.8.2008

Oma koti on siis vihdoinkin löytynyt. Kassia ja nyssäkkää on roudattu muutaman viikon ajan Äänekoskelle hullun lailla. Samoin on värkätty aitoja, suunniteltu tallin siirtoa, ilmoitettu lapset uuteen kouluun ja tehty remppaa. Ja työn ohella tietysti, mitenkäs muuten.

Hevoset muuttivat eilen uuteen kotiinsa ja kyllä oli itsellä upea herätys, kun aamulla ensimmäisenä makuuhuoneen ikkunasta ulos tiiratessa näkyi kaksi karvajalkaa. Ja aamuhörinätkin kuului heti kun ulko-oven aukaisin. Kyllä tätä on odottanutkin. Sitä vastoin eilen päivällä ei ollut ollenkaan mukavaa, kun omassa hlökohtaisessa puhelimessa kerrottiin kahden mustan hepokatin olevan läheisen Huttulan puutarhan kaurapellolla... Hevostenhan oli tarkoitus muuttaa vasta tänä iltana, mutta kun eivät malttaneet odottaa , niin pakkohan ne oli kärrätä jo eilen illalla uuteen kotiin. Eivätkä rontit olleet antaneet edes kiinni, eli ei muuta kun työnteko seis ja laidunta kohti. Talli siirretään muutaman viikon sisällä, siihen asti pojat viettävät laidunelämää upouudessa talvitarhassaan. Tosin melkein hehtaarin tarhassa on joksikin aikaa syömistäkin, huonohkosta laitumesta käy vallan mainiosti. Kentän paikkaa on kovasti vilkuiltu sillä silmällä, mutta jäänee väkisinkin ensi kesään. Syksy painaa päälle ja muutakin remonttia olisi saatava tehtyä. Mutta ajallaan.

Ratsastelut on nyt syystä jos toisesta ollut hyvin vähällä, mutta eipä tuo liene haitannut. Pienihän tuo meidän Sälli vielä. Ja Reinoa olisi tarkoitus alkaa ajo-opetukseen, kunhan saadaan nää muutto hulinat selätettyä.

Kesälaitumella

8.7.2008

Kyllä on kurjia ne hetket, kun pojat on poissa. Niinku olis lapset anastettu. On se onni, että polleja voi huoletta liikutella kodin ja laitumen väliä. Ja sitähän on suhattu. Puolitoista viikkoa laitsalla ja sitten kiireesti viikoksi kotiin, taas viikko laitsalla ja hyvällä syyllä kotiin, kun heinäseipäiltä jäi niin paljon syömistä hevosten tarhaan.

No nyt on heinät tehty ja pojat edelleen kotona. Jos sitten viikonloppuna taas veisi ne lomailemaan. Hyvää on kyllä huili tehnyt Sällille, innoissaan lähti tänäänkin ratsastusretkelle. Tuli portille vastaan ja antoi reippaasti siinä irrallan laittaa itsensä kuntoon. Kyllä näistä hetkistä kannattaa nauttia, luulenpa että tilanne vielä joskus muuttuu. Joka tapauksessa hyvin antoisia ratsiretkiä on viime aikojen harvat lenkit olleet. Laukannostoissa reaktioaika on huomattavasti lyhentynyt mutta saattaa sitten nousta kumpi tahansa laukka (että ratsastajalle tarkkuutta ajoitukseen...) mutta hyvä näin. Kun välillä on tuntunut niin kovin hitaalta tämä poika. Ja Reino senkun venyy korkeutta ja pituutta. Ja opettelee tapoja. Mutta niinhän ne varsat aina. Ja aikuisetkin.

Reino tuli taloon

8.6.2008

Hieman on päivitykset jääneet vähiin... taloon on siis saapunut huhtikuun lopulla uusi karvaturpa Jouni-herran jättämää tyhjiötä paikkaamaan. Reino eli Reiska eli Sportti onkin oikeasti Raitamäen Riagain, Connemara-risteytys ja Susanna-neidin silmäterä. 1 vuotias Reino on hyvätapainen oripoika, jonka vipellystä on mukava seurailla. Pojat ovat tulleet alusta alkaen erinomaisesti toimeen, menoa ja meininkiä on riittänyt ja aikuisten hermoja koeteltu...

Sälliä talvella vaivannut ripuli selvisi hiekan aiheuttamaksi ja saatiin hoidettua kuntoon. Ripulin jälkeen hoidettiin kuntoon myös murtunut alaleuka, jonka Sälli oli hankkinut ilmeisesti puiden oksia nakerrelleessaan. Uskomaton voi tuuri olla kun sopivasti sattuu. Ratsutus on edennyt hyvin, jatkamme edelleen 1-2 krt viikossa selästä käsin ja 1-2 krt viikossa ajoa tai juoksutusta. Keskittymiskyky on kyllä edelleen yhtä lyhyt kuin ennenkin (noin 46 sekuntia kerrallaan) mutta ihmeesti sitä edistystä vaan tapahtuu.

Nyt on pojat lähteneet kesäksi laitumelle, mikä on jossain mielessä arkea helpottavaa mutta suurimmaksi osaksi raastavaa, kun ei voi omalla pihallaan ihailla kullannuppuja, käydä iltamyöhällä syöttelemässä herkkuja tai aamulla rapsuttelemassa. Laidun on kyllä lähellä, vain 6 km päässä, eli helppohan sinne on päivittäin surauttaa.

lapsi kasvaa!

23.1.2008

Pikku-Sälli vaikuttaa kasvavan isoksi pikkuhiljaa. Ensimmäiset kengätkin laitettiin viikko sitten. Hieman jännitti, kuinka poika suhtautuu toimenpiteeseen ja kuinka ne kengät mahtaa paikoillaan pysyä. Turhaan jännitin. Jyri-kengittäjä kehui kovasti hyvästä käytöksestä ja toistaiseksi on nastat pysynyt alla.

Ripuli on vaivannut jo pidempään joten kovin ihmeellisiä harjoituksia ei olla tän vuoden puolella tehty. Maanantaina mennään sitten klinikalle tähystykseen ja verikokeisiin, toivotaan nyt että jotain selvyyttä asiaan löytyy. Ja mielellään saa tietysti tulla masu kuntoonkin.

tervetuloa sällin sivuille!

19.12.2007

Tervetuloa "Sällin" eli Sil Van De Stroeve Hoeven kotisivuille. Sivut ovat aivan uudet ja tänne minä jatkossa kirjoittelen kaikista mahdollisista ja mahdottomistakin tapahtumista, joihin elämässäni törmään.

Ja seikkailuistani Jounin kanssa tietysti myös.